Joulu on vietetty. On taas aika palata arkeen. Minä juhlin välipäiviä tänäkin vuonna työn merkeissä. Se on varmasti rentouttavampaa kuin alennusmyynneissä melskaaminen.

Miksi menisinkään tungeksimaan kauppoihin? Minulla on jo kaikkea. Jouluna sain lisäksi uuden yöpuvun ja kuorimaveitsen. Niille molemmille on käyttöä. Perheemme pystyy elämään täysipainoista elämää ilman joulualea ja välipäivämarkkinoita. Kirja-ale onkin sitten asia erikseen.

Teen välipäivät töitä kotoa käsin. Täällä on rauhallista. Vaimo on töissä oikein työpaikallaan alkuviikon, loppuviikon etänä. Vanhempi teini pelaa perinteisesti salibandya Storvretassa, nuorempi nukkuu ja tapaa kavereitaan. Tähtään viisi-kuusituntisiin työpäiviin. Uskon, että ne ovat teholtaan 7,5-tuntisen veroisia.

Pöydällä on paperilappu. Siinä on 14 ennen joulua rästiin jäänyttä työtä. Pari lehtijuttua, kolme tarjousta ja joukko juoksevia asioita. Tänään koetan saada niistä suoritettua neljä. Jos onnistun, varaan palkkioksi liput huomiseksi Hääkuvaaja-elokuvaan. Pidän elokuvasta jo ennakolta. Onhan se ruotsalainen.

Eilen katsoimme videolta Revolutionary Roadin. Kesällä luin kirjan. Se oli erinomainen. Luetun jälkeen filmatisointi tuntuu usein läyhältä. Ei tässä tapauksessa. Loistavat näyttelijät tulivat iholle. Upea elokuva. ***** Kuka suomalainen teatteri keksii tehdä siitä teatterisovituksen?
 

Kirjoittanut juuso.enala 28.12.2009

0 kommenttia