Minulla on huono kasvomuisti. Ongelmaa ei helpota yhtään se, että suuri osa ihmisistä on kaksinaamaisia.

En tiedä tarkkoja prosentteja, mutta muistaakseni henkirikoksissa yhdeksässä tapauksessa kymmenestä murhaaja löytyy uhrin lähipiiristä. Sama vika on talousmedioiden verkkokeskusteluissa. Ei niin hyvää uutista, etteikö nimimerkkien suojasta aloitettaisi valtavaa parjauskampanjaa. Selkään puukottajat löytyvät joko kateellisten kilpailijoiden tai väärinkohdelluiksi itsensä tuntevien (ex-)työntekijöiden pöydästä. Jäävuoren huippuna nousevat esiin tapaukset, jossa arvuutellaan kuka on milloinkin minkäkin mustamaalavan nimimerkin takana.

Nimimerkkivittuilusta on tullut saavutettu etu. Monet mediat sallivat nimimerkkien suojasta ampumisen, sillä muuten palautteen määrä romahtaa. Antaa romahtaa, sanon minä. En ole kriittistä palautetta vastaan, päinvastoin. Mutta eriävät mielipiteet pitää antaa perustellusti ja omalla nimellään. Nimi antaa mielipiteelle oikean viitekehyksen. Nimimerkki ”Jone Riksusta” voi aina heittää likaisen pommin ja sanoa, että ”Marco Mäkinen tai Petteri Kilpinen ovat paskoja jätkiä ja sitä paitsi kaikkihan sen tietävät, että SEK ja PHS ovat eilisen toimistoja.” Omalla nimellä tuo on vaikeampaa, varsinkin, kun väite ei taida pitää paikkaansa;)

Huikeimpia ovat verkkokeskustelut, joissa sama kirjoittaja käyttää useampaa eri nimimerkkiä ja vastailee itse itselleen. Joidenkin kirjoittajien tyylin ja maneerit tunnistaa niin hyvin, että oikein naurattaa kun lukee nimimerkkien taistelua. Eikö media voi blokata ulos samasta IP-osoitteesta puskevia kilpailevia argumentteja?

Ihmisille ja yrityksille annetaan nimi, jotta ne olisi helpompi erottaa toisistaan. Olisi luottamusta rakentavaa, jos nimiä myös käytettäisiin. Nimi ei koe inflaatiota, vaikka sitä joskus käyttäisi myös kiitosten antamiseen. Mutta pidetäänkö positiivisen palautteen antajaa kulttuurissamme yhä helppoheikkinä? Tuleeko oikea menestys yhä vain kärsimysten kautta. Onko vieläkin vallalla virheellinen käsitys, että tähtiä ei tehdä kannustamalla vaan kovalla kritiikillä ja turhat luulot karsimalla?

Jos Apple julkaisee uuden mallin, amerikkalaiset verkkokeskustelut puhkuvat innosta. Kun Nokia tekee saman, kotikutoiset kriitikkomme haukkuvat sen ominaisuudet varmuuden vuoksi – nimimerkin suojasta. Jos tuote epäonnistuu, voi aina viitata siihen, että ”mitä minä sanoin”. Kun maailmanloppua tarpeeksi monta kertaa ennustaa, kyllä se joskus osuu kohdalleen. Sitä odotellessa on aika antaa positiivistakin palautetta. Aloita vaikka työkaveristasi heti ensimmäisen tilaisuuden tullen.
 

Kirjoittanut juuso.enala 10.5.2010

2 kommenttia