Juuson blogi
Turku on oikein kelpo kotikaupunki. Luonto ja meri ovat lähellä ja etäisyydet lyhyitä. Lapsiperheen isänä olen erityisen tyytyväinen hyviin harrastusmahdollisuuksiin ja kouluihin. Helsinkiin pääsee autolla ja junalla puolessatoista tunnissa. Tukholmakin on henkisesti lähempänä kuin mitään muuta suomalaista kaupunkia.
Mutta mistä näitä jethrorostedteja oikein tulee? Tämän vuoden Diili on työntänyt minua taas lähemmäs juuriani. En ehkä haluakaan olla turkulainen. Taidankin haluta olla porilainen. Itse asiassa olen Ulvilasta, mutta ero sen ja Porin välillä on Kokemäenjokeen piirretty viiva. Porista ei etsimälläkään löydä Diili-Jethron kaltaista bullshitgeneraattoria. Porissa puhutaan vähemmän, mutta enemmän asiaa. Porissa on Suomen kaupunkien halvimmat asunnot.
Porilainen on grilliruoka, joka koostuu leivästä ja sen välissä olevasta (sipuli)makkarapihvistä. Liimaksi lisätään sinappia, ketsuppia ja kurkkusalaattia. Turkulainen tuntuu olevan äitelä kermamunkki, jolle maun sijasta on tärkeintä joustava puruvaste. Turkulaisen leuat paukkuvat, vaikka kukaan ei halua kuunnella.
Kiinteistövälittäjän ammatti ei ole mittauksissa kovinkaan arvostettu. Suomen Kuvalehden ammattien arvostus -mittauksessa kiinteistönvälittäjä oli 381 ammatin joukossa sijalla 355. Jos erikseen mitattaisiin turkulainen kiinteistövälittäjä, ovelta ovelle myyjä nousisi toiseksi viimeiseksi. Go for it, Jethro!
PS1. Mikä vika on ovelta ovelle myyjässä? Meillä käy kala-auto ja mainio kananmunakauppias.
PS2. Copywriter (mainostoimittaja) oli tutkimuksessa sijalla 365. Tukevasti luonnonparantajan ja ulosottomiehen välissä.
PS3. Tilatessani vuonna 1984 porilaisen ulvilalaisesta MT-autogrillista, työvuorossa ollut Kristina kysyi: ”Otatko mausteet väliin vai paperiin?” Hyvä kysymys, jota en tuolloin osannut arvostaa.
Arkisto
- Tammikuu 2012 (1)
- Joulukuu 2011 (2)
- Marraskuu 2011 (2)
- Lokakuu 2011 (3)
- Syyskuu 2011 (8)
- Elokuu 2011 (6)
- Heinäkuu 2011 (1)
- Kesäkuu 2011 (5)
- Toukokuu 2011 (15)
- Huhtikuu 2011 (16)
- Maaliskuu 2011 (12)
- Helmikuu 2011 (6)
- Tammikuu 2011 (3)
- Joulukuu 2010 (3)
- Marraskuu 2010 (8)
- Lokakuu 2010 (11)
- Syyskuu 2010 (6)
- Elokuu 2010 (12)
- Kesäkuu 2010 (14)
- Toukokuu 2010 (12)
- Huhtikuu 2010 (15)
- Maaliskuu 2010 (13)
- Helmikuu 2010 (14)
- Tammikuu 2010 (21)
- Joulukuu 2009 (25)
- Marraskuu 2009 (23)
- Lokakuu 2009 (27)
- Syyskuu 2009 (37)
- Elokuu 2009 (35)
- Heinäkuu 2009 (12)
Kategoriat
- Arki (18)
- Asiakkaat (3)
- Filosofointia (11)
- Havainnot (29)
- Henkilökohtaista (24)
- Ikävät uutiset (2)
- Inspiraatio (7)
- Kilpailijat (1)
- Kulttuuri (3)
- Markkinointi (5)
- Oikea ajattelu (9)
- Politiikka (5)
- PR (1)
- Purnaus (2)
- Sosiaalinen media (3)
- Strategia (1)
- Tapahtumat (3)
- Trendit (2)
- Turku (1)
- Viestintä (2)
- Yhteiskunta (2)
- Zeeland Society (1)
Kommentit
Enemmän minua ihmetyttää,
Kirjoittanut Kari (ei varmistettu) 28.10.2009.
Enemmän minua ihmetyttää, mistä noita Diilin katsojia oikein tulee. Tämänkertaista tuotantoa en tosin ole katsonut kertaakaan, kun jo maikkarin omat ohjelmapuffit kertovat kaiken. Touhuhan näyttää suunnilleen yhtä lapselliselta kuin armeijan alokaskoulutus.
Mitä mainosalan ammattien arvostukseen tulee, niin totuus kuullaan siinäkin lasten suusta. Runsaat kaksi vuosikymmentä sitten pojaltamme oli päiväkodissa kysytty mitä hänen vanhempansa tekevät. "Äiti tekee laivoja ja isi laulaa" oli silloinen pikkumies paukauttanut kirkkaalla äänellä. Äiti oli Wärtsilä Meriteollisuudessa atk-hommissa ja mainoksista tutuimpia olivat vissiin telkkarin mehukatti- ja muut rallatukset (joita isikin kyllä suunnitteli, vaan ei itse laulanut).
Nolointa on, että isi ei vieläkään ole oppinut oikeita aikuisten töitä ;-)
PS. Vakavasti puhuen mainonnan ja myynninkin ammattien heikko arvostus johtuu siitä, että Suomessa on aina arvostettu enemmän tavaroiden tuottamista kuin niiden myyntiä (mitä mainonnallakin tavoitellaan). Eikös vanha sanontakin totea, että "hyvä tavara itsensä kaupitsee". Mihin siinä myyjää tai mainosmiestä tarvitaan?
Ehkä olemme itse syyllisiä
Kirjoittanut Juuso Enala 29.10.2009.
Ehkä olemme itse syyllisiä arvostuksemme puutteeseen. Ehdimme kehua itse itseämme ennen kuin kukaan muu ehtii.
Yks entine porilaine mainosmaakari
Kirjoittanut Jukkan (ei varmistettu) 29.10.2009.
Allekirjoitan myös porilaisuuden tai laveammin ilmaistuna, satakuntalaisuuden, hyveenä. Me emme turhia kersku eikä poskisuutelu ole ehkä vahvuutemme. Me kuitenkin teemme sen minkä lupaamme (ettei päästä sanomaan), vähättelemme työtämme (näkyy laskutuksessa) ja kiitämme vain jos työ on aidosti hyvää.
Satakuntalaisesta ei siis ehkä saa hyvää kiinteistövälittäjää tai autokauppiasta, mutta satakuntalaisesta saa sitäkin paremman suunnittelijan joka oikein johdettuna nokittaa vaikka kene.
Millainen on satakuntalainen
Kirjoittanut Juuso Enala 29.10.2009.
Millainen on satakuntalainen / porilainen? Hänessä yhdistyy hämäläinen hitaus ja varsinaissuomalainen vittumaisuus mahdollisimman luotaantyöntävällä tavalla.
Tunnustan.
Kolikon kääntöpuolelta olen löytänyt - ainakin satakuntalaisista ystävistäni - kaiken kestävän lojaalisuuden.
Kyl maar
Kirjoittanut Jari Nikkola (ei varmistettu) 29.10.2009.
Pitänee joskus katsoa Diiliä ja Jethroa kun asia tuntuu sylettävän yllättävän laajoja kansanjoukkoja. Jokin tässä paketissa panee ihmiset reagoimaan.
Jethro sinänsä edustanee sitä turkulaista punaniskakulttuuria, jossa Matti & Teppo -vitsit ovat aina hauskoja ja 1980-luku ei koskaan päättynyt. Tätä kansaa on liikkeellä Auran rannoilla turhankin paljon, tai siltä aika ajoin ainakin tuntuu. Vastapainona turkulainen etujoukkoisuus on yleensä Suomessa ehdotonta aatelia. Tasapainottele näiden kahden klaanin välissä sitten!
Ei Jethrokaan nyt hullumpi
Kirjoittanut Juuso Enala 29.10.2009.
Ei Jethrokaan nyt hullumpi ole. Ymmärrettävästi Diilin ohjaaja herkuttelee hahmolla, joka ei sulaudu tapettiin. Ihan hyvää draamaa siitä on syntynyt. Vaikka turkulaisena joskus kokee myötähäpeää...
Kirjoita uusi kommentti