Juuson blogi

Mutta mitä iPad tekee suutuntumalle?

Miltei kaikkeen on nykyisin lääke, mutta minulle läpimurtoaan tekevät tabletit aiheuttavat närästystä. Applen iPadin kaltaiset kosketusnäytölliset läppärit vaikuttavat radikaalisti kirjoitustuntumaan. Kun on tottunut käyttämään vuosikymmeniä perinteistä mekaanista keyboardia, siirtyminen lasin hivelyyn on melkoinen. Toivottavasti näppäintuntuman heikkeneminen ei johda samankaltaiseen kielen rapautumiseen, mikä on aiheutunut tekstiviestikulttuurista ja ennakoivasta tekstinsyötöstä. Perinteisessä näppiksessä tekemänsä kirotusviheen aistii. Sormituntuman kannalta kosketusnäyttö lienee paljon tunnottomampi.

Vanha pieru kun olen; pelkään pahinta. Pelkään, että uusi tekniikka köyhdyttää kieltämme. Toinen puoli minussa uskoo, että kehitys tuo tullessaan myös hyvää. Parhaimmillaan tekniikka vapauttaa ilmaisemaan itseään. Mutta en usko ennen kuin olen ensimmäisen tablet-postaukseni kirjoittanut.

Kahvin juojille tabletit ovat edistysaskel. Jatkossa kaatuneen kupillisen voi pyyhkäistä näytöltä. Tosin omani juon toistaiseksi perinteisen näppiksen ääressä. Skeptisenä luulen, että kosketusnäyttö on työkaluna kuin espresso ilman cremaa.

Kirjoittanut juuso.enala 28.1.2010

8 kommenttia

Kommentit

Ajattele toisin:

Miksi kieli ei voisi kehittyä ja muuttua?

Kyllä se voikin ja pitääkin.

Kyllä se voikin ja pitääkin. Muttei tekniikan ehdoilla.

Miksi ei?

Mikä sitten on se hyväksyttävä syy kielen kehittymiselle?

Tekniikka ja sen kehittyminen näyttelee kuitenkin aika isoa osaa meidän jokapäiväistä elämää. Teknisten sovellusten avulla tuota tekstiä kuitenkin pääasiassa nykyään tuotetaan. Eikö tällöin ole aivan luonnollista, että tekniikka märää kehityksen ehdot ja suunnan?

Minusta kehitys on myös menossa hulluun suuntaan, kun jopa Suomen Kuvalehden blogisti kirjoittaa ilman isoja kirjaimia ja huitoo välimerkkejä miten sattuu, mutta voimmeko sille mitään?

Jos ajatellaan suomen kielen historiaa, mikä sitä on eniten kehittänyt ja miksi?

Eiköhän tähän asti kieltämme

Eiköhän tähän asti kieltämme ole muokannut muiden kielten vaikutus. Eikä kai tekniikan vaikutuskaan aina huono ole, mutta silti historiaakin tulisi kunnioittaa. Hymiöt eivät ole välimerkkejä eikä ihq ole ihanan veroinen.

Sparraan silti,

vaikka olenkin, Juuso, kanssasi täysin samaa mieltä.

Hymiöt ymmärtää lukijat Kiirunasta Kap Verdeen, joten voisiko yleismaailmalliset merkit olla kohta ihan oikeita kommunikaatiomerkkejä?

Voiko käydä niin, että bittiavaruuteen muodostuu kokonaan uusi, yleismaailmallinen kieli, jolla me tulevaisuudessa kommunikoimme web-maailmassa?

Oikeasti olen sitä mieltä, että kielen raiskaus kertoo aika paljon ihmisen luonteesta, arvoista ja asenteesta.

Taidetaan me tosiaan olla

Taidetaan me tosiaan olla matkalla kohti jotain verkko-esperantoa;) Olkoon niin, mutta uskon, että oma kieli on tärkeimpiä (ellei tärkein) ihmisten ja kansojen identiteettiä rakentava tekijä. Siitä pitää huolehtia. Vierasta kieltä ei opi, jos äidinkieli ei ole hallussa. Oli sitten kyseessä englanti tai hymiöily. Uskon, että eilisen euroviisuvalintammekin ratkaisi kielifaktori eikä esityksen x-faktori.

Hauska. Mutta ehkä ilmankin

Hauska. Mutta ehkä ilmankin tulee toimeen;)

MacBook Wheel

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Lisätietoa muotoiluasetuksista