Käytän perinteistä paperikalenteria. Time manager vm 1999. Paperinen voittaa sähköisen siinä, että se on samalla vähän kuin päiväkirja ja muistelmateos. Kalenterin sivuilla on muistiinpanoja, piirroksia ja kommentteja, joita en saisi yhtä luontevasti talletettua sähköisen kalenteriin.

 
Arkistoin tänään kalenterin välissä mukana kulkeneet vuodet 2006 ja 2007. Olen siis kantanut kahden vuoden historiaa mukanani. Vieläkin mukaan kuljetettavaksi jätin vuoden 2008 ja tietysti kuluvan vuoden. Ensi vuotta en ole vielä ladannut. Vuosi 2010 saa olla vielä hetken tyhjä taulu.
 
Ennen arkistointia selasin poistamiani sivuja. Oli selvä trendi, että merkinnät rytmittyivät. Yksi viikko kuukaudesta oli täpötäynnä merkintöjä. Sitä seuraavat 2-3 viikkoa olivat aina väljempiä. Olen kuin kamala kärmes. Ahmin ison annoksen, jota sitten sulattelen.
 
Töiden ahmiminen ei ole tietentahtoista. Tapa on vain muodostunut vuosien varrella. Tämä viikko on hyvä esimerkki. Olen istunut jo neljässätoista asiakaspalaverissa. Se on jo keskittymiskyvyn äärirajoilla. Seuraavat 2-3 viikkoa koetamme vastata lupauksiimme ja saamiimme toimeksiantoihin.
 
Kahdelle seuraavalle viikolle olen sopinut vain kaksi palaveria / viikko. Mikä ihana vapaus! Saan keskittyä työkavereiden kanssa luomistyöhön. Mitä nyt keskiviikkona matkustan Helsinkiin Markkinointiviestinnän viikon ammattilaispäiville päivystämään Zeeland Societyn ständille.
 
Tulkaa tekin Wanhaan Satamaan. Zeeland Society on siellä paikalla sekä tiistaina että keskiviikkona. Tapaat meidät osastollamme. Asiantuntijoitamme voit kuulla siellä myös luennoitsijoina. Tervetuloa.
 
 

Kirjoittanut Juuso Enala 23.10.2009

0 kommenttia