zeeland.fi

Säästö- ja ympäristöpaineiden alla monet asiakaslehtien julkaisijat ovat ryhtyneet miettimään lehden muuttamista pelkästään verkkoversioksi. Mutta mitkä ovat verkkolehden todelliset kustannukset?

Teimme Maggiessa hiljattain asiakkaallemme toimenpide-ehdotuksen siitä, miten selailtava verkkolehti saadaan lukijoiden silmien eteen mahdollisimman tehokkaasti, ja kustannusarvion siitä, mitä se maksaa.

Toimenpidelistalle päätyivät muun muassa:

• lehden visuaalisen ilmeen mukainen sähköinen uutiskirje räätälöitynä kolmelle eri lukijaryhmälle,
• lehden bannerimainonta omassa intrassa, 
• lehden bannerimainonta toimialan keskeisessä uutispalvelussa sekä,
• lehden aineistojen jalostaminen helposti mm. sosiaalisen median välineillä jaettavaksi (yksinkertaisimmillaan artikkeleiden pilkkominen erillisiksi pdf:ksi ja vieminen Scribd-palveluun).

Esitimme myös harkittavaksi sitä, että lehdestä tehdään digipainossa muutaman sadan kappaleen painos ns. kahvipöytäjakeluun yrityksen sisällä. Näissä painetuissa kappaleissa voitaisiin kannessa ohjata tutustumaan lehden verkkoversioon.

Ei suuria eroja

Kun laskimme yhteen uutiskirjeen visuaalisen suunnittelun sekä kolmen version sisällöntuotannon, sähköpostipohjien teknisen toteutuksen ja sähköpostirekisterien ajon järjestelmään, päädyimme sadan euron tarkkuudella samaan kustannustasoon kuin mitä on maksanut 24-sivuisen lehden 5000 kappaleen painaminen. 

Bannerimainosten tekeminen, bannerin mediahinta uutispalvelussa viikon ajan ja lehden aineistojen jalostaminen sähköisesti tehokkaaseen jakelumuotoon lisäsivät kuluja aika tarkalleen 5000 painetun lehden Press M -postituskulujen verran. Lisäksi sähköistä uutiskirjettä varten tarvitaan kohderyhmien ajantasaiset sähköpostiosoitteet. Jos rekisteri on valmiiksi kunnossa, työmäärä on pieni, mutta pahimmillaan osoitteiden hakeminen voi olla päivien työ.

Esimerkkitapauksessa asiakkaallamme ei ollut käytössään uutiskirjettä tai siihen liittyvää viestintäjärjestelmää, joten sen käyttöönottokustannukset rasittavat ensimmäistä lähetystä. Seuraavilla lähetyskerroilla säästöjä painamiseen ja postijakeluun verrattuna jo kertyykin, mutta ilmaista lehden saattaminen lukijoiden tietoisuuteen ei silloinkaan ole. Lisäksi laskelmissa ei ole mukana niitä kustannuksia, joita esimerkiksi lehden tai sen osien mahdollinen tulostaminen aiheuttaa.

Mitä käy push-efektille?

Yksi painetun asiakaslehden vahvuuksista on siihen ”automaattisesti” liittyvä push-efekti: jos osoiterekisteri on ajan tasalla, lehti tulee lukijan silmien eteen, halusi hän tai ei.  Tämän jälkeen lehden kansi ja sisältö ratkaisevat, kuinka hyvin sanoma menee perille.

Ottamatta kantaa siihen, onko selailtava verkkolehti lehden tehokkain olomuoto verkossa, on syytä pohtia, tavoittaako painettu lehti lukijan kuitenkin tehokkaammin? Kuinka moni lukija lehden selailtavan näköisversion verkosta lukee — edes selaillen?

Ainakaan päätöstä lehden muuttamisesta pelkäksi selailtavaksi verkkoversioksi ei pidä tehdä ilman suunnittelua ja laskelmia.

Sirpa Alhava

Maggie

Kirjoittanut Elina Piskonen 21.6.2010